Katse seinässä, silmät tyhjinä,
kerrot kuinka olit hänelle vähemmän
kuin sanasi mittainen mies
Ääni vavisten, kuvaat eilisen
jolloin hänen rinnaltansa
harhautui sun ties
Ja minä näen harteillasi jokaisen kerran
kun olet pyytänyt anteeksi
et koskaan saanut sitä
itseltäsi
Tuokaa eteeni nuhteeton mies
jonka rinnassa lukee:
”syytön, syytön, syytön”
jonka katse on eksymätön
ja minä valitsen sinut vierelleni
vaikken enää jälkeen sen olisi
nainen erehtymätön
Ehkä odotat, että käännyn pois
Suljen oven ennen kuin vaaraa ois
Sinulle tulla hauraaksi
Että rikon meidät puolestasi
Sanon tiedän kyllä kaltaisesi
ja kuinka mies on luonteensa vanki
Mutta minä näen harteillasi jokaisen kerran
kun olet pyytänyt anteeksi
enkä tiedä miksen
antaisi
Tuokaa eteeni nuhteeton mies
jonka rinnassa lukee:
”syytön, syytön, syytön”
jonka katse on eksymätön
ja minä valitsen sinut vierelleni
vaikken enää jälkeen sen olisi
nainen erehtymätön
Jos olen väärässä en häpeä
sitä, että luotin mieheen enemmän kuin
hän luotti itseensä
Tuokaa eteeni nuhteeton mies
jonka rinnassa lukee:
”syytön, syytön, syytön”
jonka katse on eksymätön
ja minä valitsen sinut vierelleni
vaikken enää jälkeen sen olisi
nainen erehtymätön